Brother in arms has fallen

This week a truly sad message reached our Nopat-gaming community. Sami K., one of our most active club members and a true wargaming enthusiast had suddenly died on a heart failure in his home. Sami was only around 30 years and we all find it so hard to believe his gone. In this post is a mortuar that I wrote for him to our club's website. It's in Finnish.

Rest in Peace Sami

Moni meistä sai tänään pysähdyttävän ja järkyttävän tekstiviestin. Viesti tuli Sami K:n puhelimesta, mutta lähettäjänä oli isäpuolensa Hannu. Viesti kertoi Samin menehtyneen tiistai-iltana sairaskohtaukseen kotonaan. Hannu pyysi meitä viestin saajia välittämään tiedon Samin ystäväpiirille. Tämä on Samin muistokirjoitus.

Itse tutustuin Samiin ensimmäisen kerran useampi vuosi sitten Noppa-kerhon Warhammer 40K -turnauksessa, jossa iso mies kaivoi laukustaan valtavan kasan avaruusörkkejä jotka jyräsivät mm. minun armeijani mennen tullen. Sami vei turnauksen voiton ja taisi todeta, että Noppa-kerho taitaa olla hyvä juttu. Pian Sami liittyikin kerhoon ja on siitä asti ollut yksi kerhon aktiivisimpia jäseniä. Harva yleinen peli-ilta tai demo-peli on Samilta jäänyt väliin viime vuosien aikana.

Myös minä löysin itseni yhä useammin Samin kanssa samasta pelitapahtumasta, turnauksesta tai kampanjasta ja monia olimme yhdessä järjestämässä. Sami jaksoi innostua uusista kokeiluista, silloinkin kun muut eivät jaksaneet ja huomasin, että mielenkiintomme kohteet peliskenessä olivat hyvin samankaltaiset; voisi tietysti sanoa, että kaikkiruokaiset, mutta kärjessä kuitenkin Napoleonin sodat, Lord of the Rings, Saga ja fabakin välillä. Monesti kohtasimme “loppuotteluissa” mm. Sagassa ja Warhammer-kampanjassa (jossa Sami vei voiton). Välillä tunteetkin kuumenivat kun tiukkaan väännettiin, mutta pian taistelun tuoksinan vaimennettua oltiin taas kavereita kuten ennenkin. Sellaisia me pelaajat taidamme olla. Hämmästyttävää Samissa kieltämättä oli, että mies pelasi varmaankin pariakymmentä eri peliä ja pystyi niissä kaikissa hyvään pelisuoritukseen.

Samin persoona oli välillä haastava, mutta aina ystävällinen, auttavainen ja valmis uusiin kokeiluihin. Hänen intohimonsa oli keskustella pelien säännöistä ja niihin liittyvästä historiasta – ja sen jälkeen luoda oma “versionsa” pelin säännöstöstä. Välillä onnistuneesti ja välillä vähemmän onnistuneesti. Tämä kaikki opetti ainakin allekirjoittaneelle kärsivällisyyttä, suvaitsevaisuutta ja uusia näkökulmia asioihin. Kiitos Sami siitä.

Jäämme kaipaamaan Sinua Samia erityisesti niinä hetkinä kun tarvitaan pelikaveria viime hetken varoituksella tai sitä toista innostujaa uuteen projektiin. Sami jättää kerhoon lähes kaksimetrisen miehen mentävän aukon. Perkele Sami, miksi sä nyt noin menit tekemään?

Tämän kirjoitti ystävänsä Teemu Kujala

Teksti julkaistu alunperin täällä